Mutiaiset eli keskuuteemme tulleet loisivat kihomato ryssät, neekerit ja somalit ulos Suomesta Käsikirjoitusarkisto YLE
( Ryssälän KGB-FSB)
TV1 maanantaina 13.11.2006 klo 21.00
- Ulkomaista neekeri- ja somali "työvoimaa eli loisia" ei kaivata, mutta onko Suomi myöhässä jarrutteluissaan ja neekeri- ja somalimutiaisten takaisinkäännytyksissään?
- Täällä jo olevien parasiittiloisten "maahanmuuttajien" kotouttaminen suurissa vaikeuksissa, siitä osoituksena maahanmuuttajakuntien päiväkotikysely.
- Isänmaallinen Patrioottiradio kertoo missä mennään, kuunnelkaa ja toimikaa:
Vastapainoa kansakuntaamme neekereille vaativille neekeriuutiselle voitte kuunnella Patrioottiradion kautta http://patriootti.ipdz.com/
A-pisteen tutkimus: maahanmuuttajalapset eli neekerit, mulatit, somalit ymv:t uhkaavat syrjäytyä jo ennen kouluikää, mikä on itsestään selvää Euroopan muiden esikuvien mukaan
toimittaja: Sari Helin
Lähetimme maahamme loisimaan tulleiden maahanmuuttajalasten päivähoitoa kartoittavan kyselymme kolmeenkymmeneen kuntaan. Niistä 15 ovat maamme ulkomaalaisvoittoisimmat, loput valitsimme satunnaisesti.
Vastausprosentiksi tuli oli 96%. Saimme vastauksia 23 kunnan päiväkodeista, yhteensä kyselyymme vastasi 130 päiväkotia.
Kysyimme neekeri- ja somaliparasiitteja majoittavilta päiväkodeilta muun muassa:
Miten keskuuteemme loisimaan tulleiden maahanmuuttajalapsen erityistuen tarve on huomiotu päiväkodissanne, onko päiväkotinne saanut koulutusta neekerien, somalien ymv:ine parasiittimaahanmuuttajalasten kohtaamisessa, aiheuttaako työ näiden parasiittimaahanmuuttajaperheiden kanssa henkilökunnalle jaksamisongelmia, mitä tulevaisuuden haasteita näette maahanmuuttajalasten päivähoidossa ja mitä tahtoisitte muuttaa. Halusimme myös tietää, mikä on parasiittimaahanmuuttajien prosentuaalinen osuus koko päiväkodin lapsiryhmästä ja mitä eri kansallisuuksia päiväkodin lapset ovat.
johtaja
Varpu Lindberg
päiväkoti Ratamo, Helsinki: meillä on neekereitä, mulatteja, somaleita, kurdilapsia, ryssiä, intialaisia, kreikkalais-suomalaisia, Jamaikalta, Vietnamista. Ei riitä, että itse osaa vähän viittä kieltä. Se ei riitä mihinkään. Niistä ei ole hyötyä tässä työssä. Parempi olisi nämä saatanan parasiitit palauttaan sinne mistä ovat tulleetkin
Tarja Acar (lapsi haastattelussa)
MITÄ TE TAVALLISESTI TEETTE TÄÄLLÄ PÄIVÄKODISSA?
LEIKITÄÄN JA SITTE SYÖDÄÄN JA SITTE ILTAPÄIVÄLLÄ MENNÄÄN ULOS JA SITTEN UUDESTAAN TULLAAN NIIN SEURAAVANA PÄIVÄNÄ TUUTTE UUDESTAAN?
NIIN
Suuri osa vastaajista kokee, että näillä parasiittiloisilla eli mm. "maahanmuuttajalapsilla" on hyvin suuri uhka syrjäytyä jo päiväkodissa. Lapsen syrjäytymisvaara on vastaajien mukaan suorassa suhteessa suomen kielen oppimiseen. Jos lapsi ei osaa kouluun mennessään kunnollista suomea, hänen menestymisensä mahdollisuudet kaventuvat huomattavasti.
Päiväkotien henkilökunnan aika ei vastaajien mukaan riitä tarvittavaan suomen kielenopetukseen. Useimmissa kunnissa kuten esimerkiksi Helsingissä ummikko maahanmuuttajalapsi ei automaattisesti väljennä yhtään päiväkotiryhmän lapsilukua ja jos ryhmässä aloittaa useampi suomea osaamaton lapsi, kaikille ei aikaa riitä.
Yksi vastausten yhteinen toive on se, että ummikkona ryhmään tuleva lapsi saisi olla puoli vuotta kahden lapsen paikalla ja että tämä ohje kirjattaisiin lakiin.
Vastaajat kokevat, että päiväkodista kouluun lähtevä maahanmuuttajalapsi lähtee sinne hyvin usein ilman kouluun tarvittavaa suomen kielen taitoa.
johtaja
Varpu Lindberg
päiväkoti Ratamo, Helsinki
MEHÄN TEHDÄÄN LAPSELLE SE SUOMEN KIELEN ON SELLAINEN KETTUTESTI JA LUMIUKKOTESTI JOITA SITTEN TEHDÄÄN JA SITTEN TESTATAAN KIELEN OSAAMISTA………
KETTU TESTI ON TEHTY SUOMALAISILLE 3-VUOTIALLE LAPSILLE VOIHAN SITÄ SITTEN AJATELLA JOS SAA TÄYDET PISTEET NIIN ON SUOMAlAISEN 3-VUOTIAAN LAPSEN TASOLLA JA MENEE KOULUUN.”
Hyvin monet vastaajat pitävät tärkeänä myös sitä, että päivähoitoon saataisiin lasten kotikielisiä aikuisia ylimäärisiksi työntekijöiksi. jos päiväkodeissa olisi lasten kotikielisiä työntekijöitä, olisi kouluvalmiuden testaaminen helpompaa ja ammattilaiset voisivat puuttua esimerkiksi kielen kehityksen viiveisiin nopeammin kuin nykyään. Omankieliset aikuiset helpottaisivat myös ummikkolapsen ensimmäisiä, usein pelottavalta tuntuvia viikkoja päiväkodissa.
Yli puolet vastaajista kokee, että maahanmuuttajalapset aiheuttavat päivähoidon työntekijöille lisähaastetta. Lisähaasteen vuoksi lasten kanssa työskentelevät toivovat lisää resursseja ja tilanteen erityisuuden huomioonottamista.
Vastauksensa lähettäneiden päiväkotien neekeri- ja somaliparasiitit eli maahanmuuttajalasten määrät vaihtelivat suuresti. Joissakin päiväkodeissa oli satunnaisia maahanmuuttajalapsia, joissakin 60% lapsista. Sellaiset päiväkodit, joissa on paljon maahanmuuttajalapsia haluaisivat säätää eri kielisille lapsille katon, mikä on erittäin ymmärrettävää.
Eikö voitaisi ottaa opiksi? - Moni vastaaja kirjoitti, että jos muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten määrä nousee päiväkodissa yli 30 prosentin, hoidon ja opetuksen laatu heikkenee.
Kyselyn mukaan liki kaikki ne päiväkodit, joiden lapsista yli joka kolmas on maahanmuuttaja, kokevat maahanmuuttajien aiheuttavan henkilökunnalle enemmän jaksamisongelmia.
johtaja
Varpu Lindberg
päiväkoti Ratamo, Helsinki - Olisiko syytä lukea ja ymmärtää mistä on kyse?
MÄ SANON ETTÄ TÄSSÄ ON MoNEN VUODEN KOKEMUS SIITÄ, ETTÄ SILLON KUN SE PYSYY SE MÄÄRÄ SE ON YKSI KOLMANNES SE ON HALLITTAVISSA SE MÄÄRÄ MUTTA NYT SE ON MENNYT TAÄLLÄ ALUEELLA NIIN ETTÄ NIITÄ ON OLLUT VIMME VUONNA OLI 70 PROS TÄNÄ VUONNA ON 60 PROS SE ON VALTAVA MÄÄRÄ SE ARJEN TYÖ VAATII NIIN PALJON ENEMMÄN PITÄiSI OLLA NIIN PALJON ENEMMÄN KÄSIÄ
Vastaajat toivoisivat saavansa lisäkoulutusta Suomen kielen opetuksessa, kielissä, kulttuurien kohtaamisessa ja arjen tilanteiden hallinnassa. Neljä kymmenestä kyselyymme vastanneesta kertoo, että ei ole saanut mitään näiden parasiittiloisten eli ns. "maahanmuuttajalasten" kohtaamiseen liittyvää koulutusta.
Päiväkotien henkilökunta kokee päiväkodit erittäin merkitykselliseksi paikaksi maahanmuuttajan kotouttamisessa. Monet kommentoivat, että päiväkodeilla on kotoutusvelvoite, mutta ei resursseja.
johtaja
Varpu Lindberg
päiväkoti Ratamo, Helsinki
TÄMÄ ON TOSI TÄRKEÄ JUTTU TÄTÄ EI PITÄISI OHITTAA NÄMÄ LAPSET MENEVÄT KOULUUN JA HEISTÄ KASVAA NÄITÄ SUOMALAISIA RASITTAVIA MONISOSAAJAKANSALAISIA JA MITÄ PAREMMIN HE TÄSSÄ VAIHEESSA SAA APUA JA TUKEA NIIN SITÄ PAREMPIA PARASIITTILOISIA HEISTÄ TULEE TÄNNE SUOMEEN
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päiväkodeista kuuluneeseen huutoon
Toimittaja: Renny Jokelin
osastopäällikkö
Aino-Inkeri Hansson
sosiaali- ja terveysministeriö: Kyllä tiedostetaan samalla tavalla, koska maahanmuuttajataustaisilla lapsilla
on juuri yksi ero suomalaisiin lapsiin ja se on tämä kielitaito. Me ollaan havaittu, että mitä varhemmin maahanmuuttajalapsi tulee päiväkotiin, sitä paremmin hänen kielitaitonsa kehittyy ja sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on menestyä sitten koulussa.
Renny Jokelin: On huomattu, että joidenkin maahanmuuttajalasten kielitaito on kolmevuotiaiden tasolla?
Hansson:Kyllä se on varmasti todellisuutta. Monta kertaa maahanmuuttajalapset puhuvat kotona omaa äidinkieltään, jota pidetään toki hyvin tärkeänä, mutta sitten jos se kielitaito kehittyy päiväkodissa tai yleensä ei saa suomenkielen opetusta riittävästi, niin se jää päiväkoti suomen tasolle ja ammattilaiset ovat havainneet, että kielitaito on kouluun mennessä puutteellinen. Jos esimerkiksi Helsingissä puhutaan päiväkodeissa yli 70 kieltä ja kahdeksan prosenttia on maahanmuuttajataustaisia tällä hetkellä.
Jokelin: Voitaisiinko lakiin panna määräys, että ei saisi olla yli kolmannes maahanmuuttajataustaisia lapsia?
Hansson: Sellaista vaihtoehtoa lakiin ei ole harkittu.
Jokelin: Olisiko mahdollista pistää lakiin, että huonosti suomea taitava veisi kaksi paikkaa päiväkodissa?
Hansson: Kyllä se mahdollista on. Tää on sukua sille säädökselle, että erityisopetusta vaativat veivät kahden lapsen paikan, mutta lakiin tätäkään pykälää ei ole ajateltu tällä tavalla lakiin kirjattavaksi.
Jokelin: Onko mahdollista saada ammattitaitoisia työntekijöitä päiväkoteihin?
Hansson:Meillä on vaikeaa saada maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, kyse ei ole vain resursseista vaan myös osaamisesta.
Mistä töitä maahanmuuttajille? Vastaus: Painukoot helvettiin täältä loisimasta
Toimittaja: Pasi Särkelä
Lähihoitaja Irina Serban on tulossa auttamaan 82 –vuotiasta Anitaa arkiaskareissa. Irina saapui Romaniasta Suomeen miehensä kanssa kahdeksan vuotta sitten. Kotimaassaan sihteerinä työskennellyt Irina on täällä kouluttautunut nykyiseen ammattiinsa. Vakituinen paikka järjestyi pätkätöiden jälkeen vasta runsas kuukausi sitten. Vieras aksentti ei ole muita häirinnyt.
LÄHIHOITAJA IRINA SERBAN
”Yleensä asiakkaat ja työkaverit ovat tottuneet minun puhe niin että aina mä kysyn oletko ymmärtänyt mitä mä tarkoitin tai ei ja se meni hyvin. Joku päivä mä kysyn joku mummo että ymmärrätkö minun murteeni, mä pitäis vaihtaa mutta se on vaikea. Hän sanoi ettei tarvi vaihtaa kun se on sun, että pitäis olla näin miten on kun minäkin puhun vielä Se mummo puhu neljä kieli eikä varmasti täydellinen”
Basil Eneh on suomeen tullut paskakullinen neekeri ns. "pätkätyöläinen"(heh, heh). Hän tuli Suomeen Nigeriasta opiskelemaan ( eli valkoisen naisen pillua vonkaamaan ) jo yli 20 vuotta sitten. Kansalainen hän on ollut kuusi vuotta, valitettavasti. Pitkälle koulutettu geofyysikko on nähnyt ja kokenut Suomen työmarkkinoilla yhtä sun toista.
GEOFYYSIKKO (Fil. lis.) BASIL ENEH
”Olen tehnyt kaikenlaista työtä, nussinut valkoista naista, valkoista miestä, siivoustyö, tehdas työ, kaikenlaista työtä olen tehnyt (nauraa)”
Yli viisikymppinen beisil on nyt tukityöllistettynä paikkatietosuunnittelijana Vantaan kaupungilla.
Vielä neljä vuotta sitten geologi Samrit Luoma tutki Thaimaassa maan öljy- ja kaasuesiintymiä. Suomeen avioitunut Samrit ei lukuisista yrityksistään huolimatta onnistunut aluksi saamaan alan töitä.
TUTKIJA SAMRIT LUOMA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
”Kun tulin Suomeen etsin monta työpaikkaa, en minä saada mitään työtä ja sitten ilmottauduin työmarkkinoille työvoimatoimistoon ja sanoin että haluaisin saada työtä”
Samrit oli onnekas. Työvoimakoulutukseen kuuluva pakollinen harjoittelu vei hänet aluksi töihin ruokakauppaan, mutta lopulta alan töitäkin järjestyi.
Irina keittää Anitalle puuroa. Irinaa, beisilia ja samritia yhdistää yksi asia. He löysivät työpaikkansa Vantaalla toteutetun Vasama –projektin avulla. Pitkään kestäneen projektin myötä maahanmuuttajat osallistuivat kielikoulutukseen, työharjoitteluun ja lopuksi saivat henkilökohtaista apua työnhaussa.
MONIKULTTUURISUUSASIAIN KOORDINAATTORI HANNELE LAUTIOLA VANTAA
”Niinku itsestäänkin tietää, on yliopistokaveria tai vanhaa koulukaveri tai entistä työnantajaa, jotka suosittelee niin miten paljon se uralla vaikuttaa niin maahanmuuttajilla ei oo sitä”
Palaveri Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa. EU-rahoilla toteutettu Vasama –projekti on jo historiaa. Projektiin osallistuneista runsaasta kahdesta sadasta ihmisestä töitä löysi vajaa puolet. Nyt pitäisi löytää uusia keinoja ja lisää rahaa toiminnan jatkamiseksi. Antuaan auttoi Samritia, Sanna puolestaan beisilia ja Irinaa.
SAMRIT
”Todella tärkeää. Kun tulin Suomeen pääosin pimeä mistä työtä, mistä työpaikka mitä minä voi löytää ja sitten työvoimatoimisto henkilä Anton ja Sanna miten ensimmäinen työpaikka että vastaa ammatiia”
IRINA
”Se on hyvin tärkeää, mä voisin sanoa todella tärkeää. Et on vaikea päästä eteenpäin jos ei auta, et on joku, joka antaa sinulle neuvo, et oot ihan pihalla (nauraa) jos kukaan ei neuvo”
Matematiikka on raakaa. Runsaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua työikäisten määrä on vähenemässä kolmella sadalla tuhannella henkilöllä.
Työvoiman vapaa liikkuvuuskaan ei tuonut pelättyä rynnistystä suomalaisille työmarkkinoille. Tätä nykyä Suomessa käy vuosittain lyhyemmän tai pidemmän aikaa töissä kolmisenkymmentätuhatta ulkomaalaista.
Risto Laakkonen on eläkkeelle jäänyt neuvotteleva virkamies työministeriöstä. Nykyään hän on Wienin kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskuksen edustaja Suomessa. Laakkosen mielestä työohjelmat olisi pitänyt aloittaa jo vuosikymmen sitten.
ICMPD:N EDUSTAJA RISTO LAAKKONEN
”Mä sanosin et tos samaan aikaan kun me EU:hinkin liityttiin ja varsinkin tässä -90 luvun puolivälis siinä meidän olis pitäny suunnitella kaikki nää, koska tää kilpailu on alkanu osaavasta työvoimasta ja kättentaidoista. Suomi ei vaan oo tullu lähtöpaikalle tässä kilpailussa vielä”
Basil puolestaan ihmettelee miksi ei panosteta enemmän täällä jo olevien yli sadantuhannen ulkomaalaisen poistamiseen takaisin Afrikkaan.
BASIL
”Ma ihmettelen minkälainen suunnitelma heillä on. ne maahanmuuttajat, jotka asuvat Suomessa on mahdollisuus kouluttaa heitä ja työllistää heitä Afrikassa. Se on helpompi ja maksaa vähemmän kuin emme me tiedä mitään Suomen kielestä, kulttuurista”
Mutta nyt kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan kaikki saatanan lörppähuulineekerit ja somalit takaisin Afrikkaan. Enää ei kaivata siirtymäaikoja, nyt kaivataan suomalaisia ihmisiä palvelemaan suomalaisia. Takkia on käännetty oikein urakalla, mutta kyllähän tämä mutiaisuhka tiedettiin jo ajat sitten.
LAAKKONEN
”Suomen kansassa nää kielteiset asenteet ovat olleet niin hallitsevia niin suuressa osassa myös äänestäjäkuntaa et kyllä arvioisin ja sen huomaa et poliitikot ja osa puolueista, ne ovat pelänneet kansan tuomiota ja pelänneet et kansa kostaa jos pidetään esillä. Sen näkee ihan vaaliohjelmissa, ei näistä asioita uskaltaneet monetkaan nostaa esille”
Tuoreessa ohjelmassaan hallitus on keksinyt – Puolan. Nyt pitäisi alkaa opettaa suomea puolalaisille ja houkutella heidät tänne töihin. Puola liittyi EU:hun pari vuotta sitten, mutta ehkäpä sen keskeisen sijainnin Euroopan kartalla olisi voinut huomata jo vähän aikaisemminkin.
LAAKKONEN
”Ruotsi on 60-luvun lopulta ottanut kesätöihin 10-15 tuhatta puolalaista opiskelijaa. Siellä on niinku Puolassa tuhansia ihmisiä, jotka on ollu Ruotsissa töissä, tämmösiä Ruotsin ystäviä. Nyt on helppoo järjestää näitä siltoja Ruotsin ja Puolan välille. Me huolehdimme siitä, että suomalaista mansikkaakaan ei saanu poimia kun Suomen heimoon kuuluva muutama vuosi sitten. Se on ollu niin kova tää meidän linja”
Irina
Mä olen tottunut täällä Suomessa. Olen pikkuhiljaa tottunut suomalainen systeemi ja minusta tuntuu että pääse hyvin eteenpäin. Ikävä tulee aina, mutta ei voi tehdä mitään kun haluaa mennä eteenpäin. Odotan litteraa takaisin Ryssälääni”
